Tarinoiden jäljillä

VALOKUVAUS JA VODUN. Veera Pitkänen kirjoittaa Togon Agbanakinin kylässä toteuttamastaan valokuvaustyöpajasta.

IMG_9462_BW_kuvake

Bjombo si (vas.) ja Husiga (kesk.) opiskelevat jumaluuksistaan vodun-luostarissa Agbanakinissa. He dokumentoivat elämäänsä ja unelmiansa valokuvaustyöpajan aikana. Kuva: Veera Pitkänen.

IMG_0285_resize

Sisaruksista huolehtiminen on myös luostarikokelaiden tehtävä. Bjombo si kantaa pikkuveljeään. Valokuvatyöpajan satoa Agbanakinin kylästä, Togosta.

Valtavasti anekdootteja, satamäärin kuvia. Viimekeväinen visiittimme Villa Karoon oli ikimuistoinen ja ennen kaikkea opettavainen kokemus; sukellus meille entuudestaan varsin tuntemattomaan kulttuuriin ja sangen monimuotoiseen uskontojärjestelmään.

Jo alkuhetkistä lähtien tulimme hyvin tietoisiksi Beninin lukemattomista vodun-jumalista ja jumalattarista. Tämä uusi maailma avautui tiedonmurunen kerrallaan, tarina tarinalta. Kylällä uhkailtiin ukkosenjumala Heviosson kostavan, jos hiljattain kadonnutta vuohta ei pian palautettaisi omistajalleen, ja tapaamamme Mami Watan seuraaja puolestaan kertoi jumalien vastikään neuvoneen häntä nousemaan autosta, jottei hän joutuisi onnettomuuteen.

Pääsimme kiintoisien, usein myös hämmentävien ja palmuviina sodabilla vauhditettujen kohtaamisten kautta lähemmäksi vodun-perinteitä. Kuulimme puisten kaksosnukkejen piilevistä voimista ja pääsimme kurkistamaan ylijumala :n konsultoinnin saloihin. Vierailimme myös Ouidahissa Beninin ainoassa koulussa, jossa vodun on olennainen osa opetussuunnitelmaa.

Togon puolella tekemämme yhteisöllinen valokuvatyöpaja taas auttoi meitä ymmärtämään syvemmin tämän päivän vodun-luostarikokelaiden arkea lasten näkökulmasta. Näissä niin sanotuissa sisäoppilaitoksissa monet beniniläiset ja togolaiset viettävät aikaa omiin jumaluuksiinsa tutustuen.

Toisin kuin aikuisten, ei lasten tarvitse olla luostarissa yötä päivää; he nukkuvat yönsä siellä, ja auttavat päivisin perheitään kotiaskareissa. Luostariaika huipentuu jumaluudet lepyttävään seremoniaan, jonka jälkeen initioidut voivat jatkaa elämäänsä normaaliin tapaan. Luostarissa olevien kolmen kahdeksanvuotiaan tytön ottamat kuvat veivät meidät sisälle heidän kokemuksiinsa, muistoihinsa ja unelmiinsa.

Kaiken tämän ansiosta ei aikamme Beninissä jäänyt pelkäksi uuden ympäristön tarkasteluksi ulkopuolisen silmin ja kameran linssin läpi. Kokemuksesta muotoutui kulttuurinen dialogi tapaamiemme ihmisten kanssa.

Jäin Grand-Popoon vielä kuukaudeksi Villa Karon suljettua ovensa loman ajaksi. Suomalaisstipendiaattien – työparini mukaan lukien – ja ranskalaisten rantalomailijoiden pakattua laukkunsa ja suunnattua kohti kesäistä Eurooppaa pääsin uudella tavalla kiinni tutkimaani aiheeseen, ja tietenkin niihin lukemattomiin tarinoihin.

Nyt on visuaalisen antropologian graduni kirjoissa ja kansissa, ja tämän vuoden lokakuussa Berliinissä esillä olleen kuvaprojektin satoa nähtäneen kevättalvella myös Helsingissä. Vaikka arkeen paluun myötä Beninin kuukaudet tuntuvat kovin kaukaisilta, soivat Grand-Popon mahtipontiset aallot yhä hiljaa korvissani, muistuttaen merenjumalattaren ainaisesta läsnäolosta.

IMG_0227_resize

Luostarikokelaat tervehtivät vierailijoita ja perheenjäseniään. Valokuvatyöpajan satoa Agbanakinin kylästä, Togosta.

IMG_0232_resize

Husiga (vas.), Bjombo si ja Bjombo si kantavat vettä olallaan. Pään päällä he saavat kantaa tavaroita vasta initiaatioseremonian suoritettuaan. Valokuvatyöpajan satoa Agbanakinin kylästä, Togosta.

Naiset ja lapset kokoontuvat päivisin Husigan perheen luokse. Valokuvatyöpajan satoa Agbanakinin kylästä, Togosta.

IMG_0184_resize

Husigan siskoa Fiomagnania häiritsee hänen kuolleen isotätinsä henki. Nyt hän on jo suorittanut tarvittavan seremonian. Valokuvatyöpajan satoa Agbanakinin kylästä, Togosta.

IMG_0822_resize

Husigan täti nokosilla perheen kodin yhteydessä olevassa luostarissa. Valokuvatyöpajan satoa Agbanakinin kylästä, Togosta.

IMG_0206_resize

Nainen opettaa luostarissa oleville tytöille ruokomattojen kudontaa. Valokuvatyöpajan satoa Agbanakinin kylästä, Togosta.

IMG_0596_BW_resize

Bjombo si:n pikkuveli odottaa sisartaan oviaukossa. Kuva: Veera Pitkänen.

IMG_0681_BW_resize

Raudan ja sodan jumala Gu häiritsee Bjombo si:tä, ja siksi hän on viettänyt jo vuoden päivät luostarissa. Tulevaa initiaatioseremoniaa varten hän tarvitsee mm. neljä vuohta. Kuva: Veera Pitkänen.

IMG_9750_resize

Bertrand Hounza venavi-kaksosnukkejensa kanssa. Nuket edustavat hänen edesmenneitä läheisiään. Kuva: Veera Pitkänen.

IMG_0424_resize

Oppilaat iloitsevat lukukauden viimeisestä koulupäivästä. Ouidahin kaupungissa sijaitsee École Primaire Privée Confessionel Vodoun-Hwendo – Beninin ainoa oppilaitos, jonka opetusohjelmaan kuuluu vodun. Kuva: Veera Pitkänen.

Veera Pitkänen on Berliinissä asuva kuvajournalisti ja kulttuurintutkija, joka teki tutkimusta nuorten tyttöjen kokemuksista vodun-luostareissa keväällä 2014. Lue Akpén numerosta 1/2014 myös hänen ja Anniina Mustalahden ajatuksia ennen matkaa.

Jutun kuvat on julkaistu tyttöjen ja heidän perheidensä luvalla.