Suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus ja taiteilijaresidenssi

Villa Karo

Abomeyn 12 kuningasta

Danxomèn (fon) tai Dahomeyn (ransk.) valtakunnan kuninkaiden historiaa kerrotaan perinteisesti applikaatiotyöllä, johon on ommeltu kunkin hallitsijan vaakuna. Vaakunoiden symbolit muistuttavat sananlaskuista, joilla on kaikilla oma sanomansa joka usein juhlistaa kuninkaan valtaa ja kunniaa.

Kuninkaat kuuluvat fon-kulttuuriin, joka hallitsi erityisesti nykyisen Abomeyn kaupungin ympäristössä olevia alueita ja valloitti kultakaudellaan lähes koko nykyisen Beninin alueen. Valtakunnan nimi, Danxomè, tulee ensimmäisiltä alueelle muuttaneilta hallitsijoilta ja se tarkoittaa kirjaimellisesti ”Danin vatsassa”. Kahdestatoista kuninkaasta ensimmäisenä nimeltä mainitaan Gangnihessou. 1600-luvun ja 1900-luvun alun välisenä aikana kuninkaita oli todellisuudessa neljätoista, mutta kaksi heistä on poistettu historiankirjoista. Alla on selitetty kunkin kuninkaan symboleihin liittyvät merkitykset ja lisäksi mainittu myös poistetut hallitsijat, kuningatar Tassi Hangbe sekä kuningas Adandozan.

Gangnihessou

Gangnihessou (tai Ganye Hessou, hallitsijana noin 1600–1620) oli ensimmäinen Abomeyn kahdestatoista kuninkaasta. Hänen vaakunaansa koristavat lintu ja tamtam-rumpu, jotka muodostavat sananlaskun: ”Niin kuin ihminen ei voi estää lintua laulamasta, myöskään tamtamia ei voi estää soimasta.” Sananlasku tarkoittaa, että kukaan ei voi estää kuningasta hallitsemasta veljensä Dakon paikalla.

Dako-Donou

Dako-Donou (noin 1600–1620) voitti valtaistuimen veljeltään Gangnihessoulta ja hänet esitetään usein indigo-purkin ja ruutitynnyrin avulla. Esineet muistuttavat kuninkaan voitosta Alladassa sekä hänen väkivaltaisista tavoistaan. Esimerkiksi voitettuaan vihollisensa Aïzonou Donoun, kuningas leikkasi tämän sydämen irti ja laittoi sen tynnyriin, jota vieritettiin pitkin maata. Dako-Donoun tärkein saavutus oli Alladan kansalaisten liittäminen Abomeyn alaisuuteen.

Houegbadja

Houegbadja (noin 1645–1684) oli Dako-Donoun veljenpoika ja hänet esitetään yleensä norsuna. Hänen vaakunassaan on kala ja katiska, jotka muodostavat sananlaskun: ”Kala, joka pakenee katiskasta, ei koskaan palaa vankilaansa”. Sillä muistutetaan, että kuningas ei lankea vihollistensa asettamiin ansoihin. Houegbadja oli viisas ja arvostettu johtaja ja häntä pidetään Danxomèn kuningaskunnan virallisena perustajana. Hänen motostaan, ”Danxomè on aina rakennettava suuremmaksi”, tuli myös kaikkien hänen seuraajiensa motto. Houegbadjan talo ”Agbomè” oli valtava, moniseinäinen palatsi, ja valtakunnan pääkaupunki (tuleva Abomey) sai nimensä sen mukaan.

Akaba

Akaba (noin 1685–1708) oli Houegbadjan poika. Hänen vaakunassaan on kapokkipuun huipulla istuva kameleontti. Symbolilla välitetään viestiä, jonka mukaan kuninkaan suurta elämänkokemusta (kuningas oli jokseenkin vanha astuessaan valtaan) on kiitettävä siitä, että tämä kehitti Danxomèn valtakuntaa hitaasti mutta varmasti. Akaba laajensi valtakuntaa itään Ouémé-joelle saakka. Akaban sisarta Tassi Hangbea ei mainita virallisella kuninkaiden listalla, mutta yleisesti ajatellaan, että tämä hallitsi Dahomeyta vuodesta 1704 vuoteen 1708.

Agadja

Agadja (1708–1732) oli Akaban ja Tassi Hangben veli. Häntä verrataan puun vihreään oksaan, joka putoaa itsestään ja jota ei saa heittää tuleen. Agadjan lempiniminä olivat ”veneenkaappaaja” ja ”voittoisa kuningas” ja hän johti monia sotia kasvattaakseen kuningaskuntaansa. Hän hävisi sodassa yoruba-kansan muodostamalle Oyon valtakunnalle, mutta lujitti siitä huolimatta Dahomeyn armeijaa. Agadja tunnetaan lisäksi amazonien, naissotureiden, armeijastaan. Alladan ja Savin kuningaskuntien kukistaminen antoi Dahomeylle mahdollisuuden harjoittaa orjakauppaa suoraan eurooppalaisten kanssa ja Agadjan vaakunaa koristaakin eurooppalainen kuunari.

Tégbéssou

Tégbéssoun (1732–1774) symboleina ovat ”vaatetettu buffalo, jota kukaan ei voi riisua” sekä ”kasvi, joka kasvaa huolimatta maata peittävistä lehdistä”. Symboleilla juhlistetaan hallitsijan rohkeutta ja kestävyyttä sisäisten valtataisteluiden melskeissä. Tégbéssou muovasi orjakauppaa järjestelmällisempään suuntaan ja perusti ”yovoganin” viran huolehtimaan suhteista valkoisiin.

Kpengla

Kpenglaa (1774–1789) symboloi akpan-lintu, joka kantaa sanontaa: ”ärsytetty akpan-lintu voittaa kaikki muut linnut” ja viittaa kuninkaan toimii sodissa. Nimi Kpengla on niin ikään sananlasku: ”Kivellä ei ole koskaan kylmä vedessä” – eli kuningas voittaa kaikki vastoinkäymiset.  Valtakaudellaan Kpengla jatkoi Tégbéssoun työtä ja johti useita sotaretkiä.

Agonglo

Agonglo (1789–1797) oli Kpenglan poika. Hänen vaakunassaan on ananas eli agon, joka viittaa myös ron-palmun hedelmään. Sananlaskun mukaan: ”salama iskee tavalliseen palmuun muttei ron-palmuun, joka suuresta koostaan huolimatta pääsee pakenemaan siltä”. Sananlaskulla viitataan kuninkaan kykyyn väistää vihollisten virittämiä ansoja ja hallitsemiseen liittyviä vaikeuksia. Agonglosta tuli suosittu monien sosiaalisten reformien ansiosta. Kuninkaan kuoleman jälkeen hänen vanhimmasta pojastaan Adandozanista (1797–1818) tuli Abomeyn kuningas, mutta tämän nimi, hallitsijakausi ja vaakuna on poistettu hallitsijahistoriasta. Adandozanin väitetään olleen verenhimoinen hallitsija ja vieneen vallan veljeltään Guézolta. Todellisuudessa monet hänen teoistaan lienevät Guézon keksimiä. Tämä anasti vallan Adandozanilta ystävänsä, orjakauppias Francisco de Souzan avulla vuonna 1818.

Guézo

Guézo (joskus Ghézo, 1818–1858) tunnetaan vaakunasta, joka kuvaa alastonta buffaloa. Sen tarina kertoo, että ”valtaan noussut buffalohärkä pääsee kaupungin läpi vastoinkäymisiä kohtaamatta” – eli kuninkaan vihamiehet eivät mahda mitään hänelle. Guézo palautti amazoneista ja hyvin koulutetuista sotureista koostuneen armeijan kuningaskuntaan. Hänen valta-aikanaan maa soti lukuisia sotia ja vapautui Oyon valtakunnan poliittisesta hallinnasta. Guézo myös kannusti palmujen istutusta sekä maniokin, maissin, banaanipuiden ja maapähkinöiden viljelyä.

Glèlè

Glèlèn (1858–1889) vaakunaa koristaa leijona, joka riehuu metsässä. Hänen nimensä, joka on otettu allegorisesta sanonnasta ”kukaan ei voi nostaa kynnettyä peltoa”, todistaa kuninkaan voimasta. Edeltäjiensä tavoin Glèlè johti lukuisia sotia, mutta samalla ranskalaisten asema kuningaskunnassa vahvistui ja eurooppalaiset pääsivät asettumaan Koutonouhun (tulevaan Cotonouhun) kauppaa tekemään.

Gbêhanzin

Gbêhanzin (1889–1894) oli Glèlèn poika. Hänen nimensä ja vaakunansa periytyvät sanonnasta: ”maailma pitää käsissään munaa, jota maa haluaa”. Gbêhanzinin vaakunassa onkin muna ja lisäksi saaliinhimoinen hai, joka syö valkoiset, jotka yrittävät riistää valtakuntaa. Joskus Gbêhanzin kuvataan myös savuavan piipun avulla, sillä kuninkaan mukaan hänen elämässään ei ollut hetkeäkään, jolloin hän ei olisi polttanut tupakkaa. Gbêhanzin yritti säilyttää kuningaskunnan itsenäisyyden ja taisteli kiihkeästi eurooppalaisia valloittajia vastaan. Gbêhanzinia pidetään yhtenä Afrikan suurimmista vastarintataistelijoista kolonialismin nousun aikana. Hävittyään sodan Ranskaa vastaan vuonna 1894 Gbêhanzin joutui maanpakoon ensin Martiniqueen ja myöhemmin Algeriaan. Kuninkaan kuoleman jälkeen Gbêhanzinin jäännökset palautettiin Abomeyhin.

Agoli-Agbo

Agoli-Agbo (1894–1900) oli Gbêhanzinin armeijan entinen kenraali. Hänen vaakunassaan on jalka, joka kompastuu kiveen sekä jousi ja harja. Jousi symboloi perinteisten aseiden paluuta siirtomaahallitsijoiden uusien sääntöjen alla. Harja puolestaan ”lakaisee kuninkaan vihamiehet”. Agoli-Agbon nimi tulee sanonnasta: ”Varokaa! Danxomèn dynastia on horjunut muttei kaatunut”. Noustessaan valtaan kuningas joutui kuitenkin allekirjoittamaan protektoraattisopimuksen, joka rajoitti radikaalisti hänen valtaansa ja asetti hänet perinteisen päällikön asemaan. Pian Ranskan kenraali Doddsin kanssa tehdyn sopimuksen jälkeen Agoli-Agbo karkoitettiin maasta ja Danxomè yhdistettiin osaksi ranskalaista Dahomeyn siirtokuntaa.