Akasia News

Sirius Passet – valtamereen hyljättyjä

Milja Viita: Sirius Passet (2014) from Milja Viita on Vimeo.

Kluuvin galleriassa on vielä tämän viikon esillä Milja Viidan näyttely Sirius Passet. Ison salin installaatioteos muistuttaa Tyynenmeren jätepyörteestä, jossa muovi kiertää lähes ikuista elämäänsä.

“Tyynenmeren jätepyörteessä liikkuu muovin molekyylejä noin kuusi kertaa enemmän kuin planktonia. Merilintujen, kilpikonnien ja kalojen lisäksi myös eläinplankton harhautuu käyttämään sitä ravintonaan. Muovin synteettinen kauneus viettelee ihmistä ja pettää eläimen vaiston.”

Teoksessa esiintyvät Beninin ja Itämeren rantojen jätteestä muodostuneet kummajaiset, jotka asuttavat myös itse näyttelytilaa. Lintujen, kalojen, muovin ja muun rojun hybridit – veistokset ja valokuvat – kertovat groteskia tarinaa luonnon ja ihmisen kohtaamisesta. Galleriassa esillä olevista olioista tulevat mieleen toisaalta vodun-uskonnon rituaaliesineet, lintujen sulista, kalojen luista, pääkaloista ja erilaisesta rojusta rakennetut amuletit ja fetissit, ja toisaalta esimerkiksi Anette Messagerin nukkejen ja täytettyjen lintujen oudot yhdistelmät.

Jäännöksillä, jätteellä, hylätyllä – oli se sitten luuta ja nahkaa taikka muovia ja synteettisiä kankaita – on keskeinen mutta mieluusti torjuttu osa todellisuudessamme. Myös elokuva kasvaa eräänlaisesta jätteestä: se on taltioitu vanhentuneelle filmille, jossa

“[K]uva lähes katoaa rakeiden hunnun taakse. Filmissä on ajallista ja materiaalista totuutta jota videosta ei voisi löytää, sen valoherkkä emulsio muistuttaa orgaanisuudessaan ihoa ja silmän verkkokalvoa.”

Elävä (tai elänyt) ja keinotekoinen kohtaavat jälleen.

Milja Viita Sirius Passet_1

Sirius Passet (2014), yksityiskohta installaatiosta

Toisessa salissa on esillä videoinstallaatio Fugue for Flotsam, joka paljastaa kodissa pyörivän jätteen. Installaation esittely kuuluu: “Fuuga hylkyjätteelle, 4 min, video, lasipallo, roskat lapsen suusta”. Lasipallosta löytyvät koottuna “roskat lapsen suusta”. Videoteos puolestaan näyttää jokaisen yksitellen, tuoreeltaan.

“[Tyynenmeren] pyörre palautui mieleeni poistaessani puolivuotiaan lapseni nielusta esineitä, joita aloin kerätä kokoelmaksi. Kärsin syyllisyyttä siitä, että kotini läpi virtaa vastaava jätevuo, johon hän on tukehtua. Kokoelmasta kehittyi näyttelyni runko. Muovisilpun taival käsistämme pyörteeseen kestää keskimäärin kaksitoista vuotta, tänä aikana kasvatamme lasta pitkälle oman elämänsä alkuun.”

 
Milja Viita_Sirius Passet_2

Katso täällä myös Miljan Beninin ja Itämeren rannoilla kuvaama teos Coriolis (2013) sekä Grand-Popon naisista kertova Femme d’Afrique (2011)

Chachan ja Matin onnittelulaulu

Syksyn harjoittelijamme Charlotte on jo saapunut Suomeen. Vielä Beninissä ollessaan hän ja stipendiaattimme Matti Tanskanen viettivät kuitenkin syntymäpäiviään Villa Karossa. Uusi harjoittelijamme Julia sävelsi siksi heille laulun, jonka paikalla olleet kuulivat kanteleen säestyksellä.

Säv. & san. Youyou Autio

 

Hei naurusuut ja kaikki muut

Veljet ja siskot, kalanluut

On meillä täällä kaks asiaa

Joita juhlitaan tosissaan

On täällä Chacha mun kaksonen

Matti Le Jeune ihan mieletön

On täällä Karo tuo Villanen

Ja pari muuta joita tiennyt en.

Paljon onnea vaan, Paljon onnea vaan

Nauretaan ja halataan, parhaat jutut näin jaetaan.

Chacha pian nyt lentää pois

Vaikka paikalleen jäädä vois

Matti tullut on myöhemmin

Syntymäpäivää hän viettääkin

Tää laulu on lahja nyt

Kun en muutakaan keksinyt

En muuta antaa edes voi

Tässä kantele teille soi.

Paljon onnea vaan, Paljon onnea vaan

Nauretaan ja halataan, parhaat jutut taas jaetaan.

La chanson pour Chacha et Matti Le Jeune

Comp. & trad. Youyou Autio (et Riku)

Ô, les souriants et tous les autres

Mes frères et mes sœurs, même les arêtes

Nous avons deux choses maintenant

Qu’on fête sérieusement

Chacha, ma sœur jumelle

Matti Le Jeune, extraordinaire

Karo Le Villanen

Et quelques autres sont venus ce soir.

Toutes mes vœux de bonheur mes chers amis!

Rions et embrassons en partageant les meilleures choses comme ca.

Chacha bientôt s’en va

Même si elle pourrait rester là.

Matti est venu plus tard

Et c’est son anniversaire qu’il fêtera

Cette chanson est mon cadeau pour vous

Comme j’avais pas d’autres idées du coup.

Je ne peux pas vous offrir autre chose

C’est le kantele et moi maintenant qui vous chantons.

Toutes mes vœux de bonheur mes chers amis!

Rions et embrassons en partageant les meilleures choses comme ca.

kantele

Villa Karon kirjastosta löytyi 10-kielinen kantele, jonka kielistä kuusi oli vielä mahdollista virittää. Yksi kieli kuitenkin katkesi heti kappaleen alkusävelillä.

Sunnuntaipäivä veden varassa

Villa Karon harjoittelija Julia Autio tunnelmoi pirogue-matkalta stipendiaattimme Matti Kurkelan kanssa.

Julia ja Matti

Meren ja joen yhtymäkohta on aina mielenkiintoinen paikka. Missä alkaa meri ja missä loppuu joki? Oma ensimmäinen etunimeni on Meri ja olen syntynyt siellä missä Kalajoki ja Pohjanlahti kohtaavat. Bouche du Roi siis kiehtoo kovasti.

Piroguessa eli paikallisten veneessä tuntuu kuin olisin pieni intiaanityttö, makaan veneen pohjalla ja katselen taivasta. Kuuntelen veden liplatusta, oppaamme Dodon ja Xavier-kuskin keskustelua kielellä, jota en (vielä) ymmärrä ja vaihdan ajatuksia stipendiaatti Matti Kurkelan kanssa västäräkeistä, välillä kalastuksesta ja Suomen juhannuksesta. Aurinko porottelee otsani punaiseksi, vaikka olinkin laittanut aurinkorasvaa. Matka on hiljainen ja unenomainen. Mono-virta soljuu rauhallisesti ja rannalla näemme elämää: pyykinpesua, sikoja ja siipikarjaa, suolatehtaan ja heittokalastajia, pääskysiä, kuoveja, pieniä haikaroita, kuningaskalastajan ja mahtavaa mangrove-metsää. Dodo avaa minulle ja Matille kylmät oluet, ja olo on lähes kuninkaallinen. Venekyyti on uskomattoman vakaa. Perillä kävelemme rantaa pitkin, kuvaamme ja katselemme. Mihinkään ei ole kiire, kukaan ei katso kelloa. Meren ja joen yhtymäkohtaa voi etsiä katseella, kun nousu- ja laskuvedet vuorottelevat. Suolainen ja makea kohtaavat ja näkyy hento veteen piirretty viiva, joka siirtyy mannerta kohti. Hetken kuluttua suunta vaihtuu. Pulahdan uimaan Matin, Dodon ja Xavierin kanssa – jopa kaksi kertaa.

Mikäli nämä rannat olisivat esimerkiksi Etelä-Ranskassa, näky olisi varmastikin hyvin erilainen auringonpalvojien täyttäessä rannat. Rauhallisuus ja pako hälinästä tekevät hyvää. Vähän saman tunteen löydän mustikoita poimiessa, mutta onhan tässä toki ihan hennon hienoja eroja Suomen metsiin… Paitsi Bouche du Roi’ssa ei tunnu olevan hyttysiä, toisin kuin Suomen metsissä ja aikalailla kaikkialla Grand-Popossa!

Taskuravut vipeltävät aaltojen taukoamattoman liikkeen mukana, sivuttain vip vip vip. Loikoilua, ruokaa ja raukeaa jutustelua sunnuntain tyyliin. Iltapäivällä olemme taas veneessä, ja Dodo sauvoo vastavirtaan Grand-Popoa kohti. Laulan pari laulua ja nautin hiljakseen keinuvasta kyydistä. Bouche du Roi on ainutlaatuinen pakopaikka, jossa sielu lepää ja varjossa voisi ottaa vaikka nokoset (ja niin taisi Xavier ottaakin).

PS. Matilta terveisiä: retken jälkeen on syytä pitää huolta suolan saannista tai olo menee höpöksi! Kirjattakoon kapteenin lokikirjaan. Kuvassa on sauvomisvuorossa Dodo, kun Xavier lepäsi hetken. Matti tarkkailee rannan lintuja ja Julia ottaa iisisti.

Saturday with Students from Cotonou

February22_2014_1 February22_2014_2

Just after my Dakoin party last Saturday I had to attend to a professional call at Villa Karo with 300 students from Cotonou.

Georgette, Boniface, Papa and Boube had great difficulty in controlling their joy. Here are some photos of the visit.

A good PR for us because we are happy to receive future leaders who might have sympathy for us when it comes to funding some of our operations in some years to come. Having a big house like ours, meant for cultural exchange, in this perfect locality is more than wealth. The reason why we should accept people from all walks of life, so we could part with our knowledge and experience for the sake of better understanding. Have a nice week! Thank you Georgette for handling this with tact & maturity. One word for the weekend. “OPENNESS”.

– Kwassi D. Akpladokou

Kuninkaat, rauhan ylläpitäjät

Beniniläisistä kuninkaista keskustelemassa Galleria Jangvassa 12.2. olivat valokuvataiteilija Kenneth Bamberg, kirjailija Juha Vakkuri sekä musiikkitaiteilija Georges Agbazahou.

Jangva 3

Georges toimi Kennethin kontaktihenkilönä ja tietolähteenä tämän valokuvatessa Beninin kuninkaallisia syksyllä 2012. Kenneth on suomalainen valokuvataiteilija ja Juha kirjailija sekä Villa Karon perustaja

Valokuvanäyttelyn nimi, Lions among us, viittaa kahteen asiaan: leijona kuninkaalliseen valtaan ja voimaan ja “Among us” puolestaan Kennethin Beninissä tapaamien rastafarien ”one love”-ajatteluun sekä yhtenäisyyteen maailmassa. Kenneth toteaa, että hän tuntee olevansa kuninkaiden parlamentissa ollessaan kuvien ympäröimä; majesteetillisuus on läsnä.

Kuninkaat päättävät, miten heidät tulisi kuvata. Heidän pakeilleen pääsyä piti monesti odottaa tunteja, ja joitakin varten oli palattava myöhemmin toisena päivänä; parhaimmillaan tapaamista joutuu odottamaan jopa kuukausia. Kuninkaaseen ei saa itse ottaa katsekontaktia vaan kuninkaan saapuessa kaikki polvistuvat ja katsovat maahan.

Beninissä kuninkaita on noin 54. He liikkuvat aina hovinsa kanssa, ja kuvissa heillä on mukanaan prinssejä, prinsessoja, neuvonantajia ja palvelijoita. Kuninkailla on myös oma yhteisönsä. Yksi kuninkaista on kuninkaiden presidentti, toinen kuninkaiden suurlähettiläs. Kuninkaaksi initioiva rituaali on sallittu vain miehille ja kuningattariksi pääsevät ainoastaan kuninkaan vaimot. Kuninkaan monet vaimot aiheuttavat monesti myös mittavia perintöriitoja, kun jokainen vaimo haluaa poikansa olevan kruununperijä. Presidentillä ja ministereillä on Beninissä omat kuninkaansa, joten kuninkaat ovat kiireisiä ja haluttuja ihmisiä. Kuninkaalla on myös roolinsa politiikassa, esimerkiksi virkaan astuvalle presidentille pidetään kaksi seremoniaa, joista perinteisessä seremoniassa kuningas antaa vallan ja suojeluksensa presidentille. Beninistä löytyy myös vodunkuningas, joka pukeutuu aina valkoiseen erotuksena muiden kuninkaiden värikkäistä vaatteista. Hän, kuten muutkin kuninkaat, tulevat vain tiettyinä päivinä ulos kansan pariin.

Kuninkailla aina mukana oleva päivänvarjo on oleellinen osa kuninkaan ulostuloa, varjo suojaa kuningasta ja se on koristeltu kuninkaan omilla symboleilla. Kuningas valitsee henkilökohtaiset symbolinsa, jotka perustuvat kuninkaan luonnonelementtiin eli tuleen, veteen, ilmaan tai maahan, Georges kertoo. Jos kuningas on voimakas vedessä, voi symboli olla esimerkiksi kala. Myös kuninkaan sauva on voimallinen esine, se kuvastaa asetta, mutta sitä voidaan käyttää myös viestikapulana. Jos kuningas haluaa viedä viestin jollekulle, hän laittaa palvelijansa viemään sauvan tälle henkilölle, joka sauvan saatuaan palauttaa sen kuninkaalle ja saa siten viestinsä. Kuninkaan tuoli on yhtä lailla arvovaltainen jo yksinään, se on siirtynyt esi-isiltä kuninkaalle, eikä sille saa istua kukaan muu kuin kuningas. Kuningas määrittää aina itse, milloin häntä voi tavata, eikä kuningas tule ulos, ennen kuin tarvittavat rituaalit on suoritettu ulostuloa varten. Kuninkaat olivat vuosisatoja sakraalikuninkaita, joten pyhyys on hyvin lähellä heitä. Nykyään kuninkaat voivat hyvin olla kristittyjä tai muslimeita, mutta he voivat samalla noudattaa myös omia perinteitään, kulttuuriaan ja vodun-uskoa. Georges selvittää, että vodun oli uskonnoista ensimmäinen, ja sen merkitys liittyy myös esi-isien läsnäoloon ja tietoon maailmasta.

kung

Valokuva: Kenneth Bamberg

Ennen siirtomaa-aikaa kuninkaat hallitsivat kuningaskuntia, joita oli hyvin pieniä, suuria ja myös valtavia imperiumeja, kuten Mali, Songhai ja Ghana. Nykyisen Beninin alueella sijaitsi Dahomeyn kuningaskunta. Kuninkaat ovat edelleen vahvoja mielipidejohtajia, heillä on valtaa ja merkitystä. Aikaisemmin kaikki alueet kuuluivat periaatteessa johonkin kuningaskuntaan, mutta yhteydet olivat huonot ja rajat muuttuvia. Osa kuningaskunnista oli ja on vain suuren kylän kokoisia. Kuninkaiden tilanteessa on ollut historiassa ainakin kaksi oleellista muutosta: siirtomaa-aika ja itsenäistyminen. Siirtomaa-ajalla kuninkaat menettivät osittain verotusoikeuttaan, ensin meni neljännes ja lopulta puolet siirtomaaisännille. Itsenäistyminen vaikutti lopulta vielä suuremmin kuninkaiden elämään, kun he menettivät kokonaan verotusvaltansa valtiolle. Rahan mukana meni myös osa vallasta, mutta ei läheskään kaikkea.

Kuninkaan valta on voimakasta ja kääntyy joskus myös heitä vastaan. Esimerkiksi Okpan kuninkaalla on valta myydä koko kylänsä, eikä hänen siksi anneta liikkua tai lähteä pois yksinään, jolloin hän tosiaan voisi myydä kylän, Juha huomautti. Kuninkailla ei myöskään aina ole hyvät välit keskenään. Taustalla on orjakauppa, jossa kuninkuus-instituutio oli lopulta suuressa roolissa. Naapurikuningaskunnat möivät toistensa alamaisia eurooppalaisille orjakauppiaille, ja erityisesti Dahomeyn suuri kuningaskunta terrorisoi naapureitaan orjakaupan aikaan. Historiantutkimus on osoittanut, että kuninkaiden määrätietoisella toiminnalla oli suuri osuus orjakaupan laajuuden mahdollistamisessa, koska eurooppalaiset eivät päässeet rantaa kauemmas orjien hankinnassa. Orjakaupasta afrikkalaiset kuninkaat saivat vastineeksi ennen kaikkea aseita mutta myös ylellisyystuotteita, kankaita ja metallia.

Georgesin mukaan kuninkaan tärkein tehtävä on rauhan ylläpitäminen. Kuninkaat ovat päivänpolitiikan ulkopuolella ja edustavat siten pysyvyyttä. Georges muistutti, että kun kuninkaat ovat tarjonneet sen, mitä heillä on, on tärkeää miettiä, miten antaa palautetta, mitä antaa takaisin. Siksi Georges on iloinen siitä, että Kenneth aikoo antaa kuninkaille heidän kuvansa. Näillä näkymin kuningaskuvat palaavat Beniniin vuoden 2015 syksyllä. Saati että teokset ovat sellaisenaan upeita, niissä on myös tärkeänä aspektina säilyminen jälkipolville. Beniniläiset eivät myöskään tunne kaikkia kuninkaitaan, joten näyttelyllä Beninissä on oma arvonsa myös sitä kautta, että kuninkaat tulevat myös tutuiksi paikallisille.

Kenneth Bambergin kuningasvalokuvat ovat esillä galleria Jangvassa vielä 16.2.2014 saakka.

Lisää Beninin kuninkaista myös Villa Karon kokoelmanäyttelyssä verkossa.

Näyttelyitä, elokuvia ja musiikkia keväällä 2014

To 23.1 – su 4.5. Maija Blåfieldin Kulta-aika 6 Valokuvataiteen museossa

Videoteosten sarja KULTA-AIKA pohjautuu Maija Blåfieldin reilun viidentoista vuoden varrella kuvaamaan dokumentaariseen kuvamateriaaliin, jonka hän oli jättänyt vuosiksi katsomatta ja odottamaan. Unohtaminen ja kuluneen ajan luoma etäisyys toimivat työvälineinä mahdollistaen uuden näkökulman tallenteissa piileskelevään sisältöön.Teoksen kautta Blåfield on pohtinut henkilökohtaisesta näkökulmasta oman ympäristön kuvallisen tallentamisen merkitystä ja sitä, mikä kuvatallenteessa lopulta on merkityksellistä. ”Materiaali on minulle samanaikaisesti reliikki, jäte, aarre ja taakka”, Blåfield toteaa. “Mutta onneksi on tarinoita”.

Maija Blåfield, Kulta-aika 6, 2012-2014.

Maija Blåfield, Kulta-aika 6, 2012-2014.

Su 15.2 saakka. Mukara Mukara – lasten ja nuorten kansainvälinen taidebasaari Kuopion taidemuseossa taidekasvattaja Liisa Kauppisen johdolla.

Taidekasvattaja Liisa Kauppisen ohjauksessa Namibiassa, Beninissä, Vienan Karjalassa ja Suomessa työskennelleiden taideryhmien teokset tuovat eri kulttuurit lähelle katsojaa. Näyttelymateriaali koostuu eri tekniikoilla valmistetuista piirustuksista ja maalauksista, isokokoisista kankaista, veistoksista, videoille dokumentoiduista esityksistä, arjen kuvauksista sekä lyhytelokuvista. Näyttelyssä mukana olevien suomalaisten lasten ja nuorten teokset ovat syntyneet taiteellisesti lahjakkaille kehitysvammaisille suunnatun Taidemyrsky-hankkeen tuloksena.

 

Liisa Kauppinen: Mukara mukara

Liisa Kauppinen: Mukara mukara

Ke 29.1 – su 16.2. Kenneth Bambergin Lions Among Us, valokuvia Beninin kuninkaista galleria Jangvassa. Lue lisää Kennethin matkoista Beninissä täältä.

Kameran eteen päätyi kahdeksantoista kuningasta maan kaikkiaan viidestäkymmenestäneljästä kuninkaasta. Vaikka Benin ei ole valtiomuodoltaan kuningaskunta, monen Afrikan maan tavoin senkin alueella on useita erillisiä kansoja, heimoja ja yhteisöjä. Kuninkailla ei ole poliittista valtaa, mutta he toimivat tärkeinä mielipidevaikuttajina ja välittäjinä alueillaan.

Kenneth Bamberg, 2013

Kenneth Bamberg, 2013

Ke 12.2. Taina Mäki-Ison haMEmo Tanssiteatteri Hurjaruuthin naisklovnifestivaaleilla, klo 19.00.

Klovni Tapikka ihmettelee ihmisen eri ikävaiheita ja elämänsä ihanuuksia valmistautuen samalla jättämään niille jäähyväiset. haMEmossa on vähän puhetta, mutta paljon klovnerialle tyypillistä suoraa vuorovaikutusta ja leikkiä yleisön kanssa.

Taina Mäki-Iso: HaMEmo, 2014

Taina Mäki-Iso: HaMEmo, 2014

La 15.2.2014 klo 19.00- 22.00 Jazzia: Eero Koivistoinen Quartet galleria Jangvassa.

Pe 14.2.2014 – ma 2.3. Milja Viidan Sirius Passet Kluuvin galleriassa.

Fugue for Flotsam: “Installaatio on syntynyt Afrikasta, Atlantin rannikolta saamistani ja Itämerestä keräämästäni orgaanisesta jätteestä ja roskista. Ne saavat teoksessa uuden hahmon. Kummajaisten esitys on kuvattu löydetylle, parikymmentä vuotta vanhalle elokuvafilmille. Vanhentuneessa filmissä kuva lähes katoaa rakeiden hunnun taakse. Filmissä on ajallista ja materiaalista totuutta jota videosta ei voisi löytää, sen valoherkkä emulsio muistuttaa orgaanisuudessaan ihoa ja silmän verkkokalvoa.” – Milja Viita

Milja Viita: Sirius Passet (2014) from Milja Viita on Vimeo.

To 15.5 – su 1.6. Essi Ojanperän ja Linda Söderholmin Street Art: valokuvia, videoita galleria Jangvassa.

Beninissä kaksikko järjesti break dance -tunteja lapsille sekä FULL CIRCLE -tapahtuman yhdessä Zica Gerbecin kanssa joulu-tammikuussa 2013-14. Niitä kuvia pääsee katsomaan täältä.

Essi Ojanperä, Linda SöderholmAbstract 1, 2013

Essi Ojanperä, Linda Söderholm
Abstract 1, 2013

Puhetta ja kuvia kuninkaista

KESKUSTELU BENININ KUNINKAISTA
Villa Karon ystävät ry:n pj JUHA VAKKURI  ja taiteilija KENNETH BAMBERG
KE 12.2.2014 klo 17 – 19.  Vapaa pääsy

Galleria Jangva
Uudenmaankatu 4-6, sisäpiha
00120 Helsinki

Ahvenanmaalla syntynyt Kenneth Bamberg (1981) valmistui taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta vuonna 2011. Hänen teoksiaan on esitetty lukuisissa yksityis- ja yhteisnäyttelyissä kotimaassa sekä mm. Freiesin museossa Berliinissä, NAU galleryssa Tukholmassa ja Winterhurin valokuvamuseossa Zurichissa. Bambergin teoksia on hankittu julkisiin ja yksityisiin kokoelmiin Suomessa, Ruotsissa ja Ahvenanmaalla.

Juha Vakkuri (s. 1946) on kirjoittanut toistakymmentä Afrikkaan liittyvää kaunokirjallista teosta ja tietokirjaa. Hänet tunnetaan myös Beninissä sijaitsevan suomalais-afrikkalaisen kulttuurikeskuksen Villa Karon perustajana.

 

Lue myös juttu Akasiasta Kennethin stipendiaattiajalta:
Mieheys on katsojan silmissä!

 

KENNETH BAMBERG
Lions Among Us
Valokuvia
29.1. – 16.2.2014

Pieninä leikimme kuningasta ja kadunlakaisijaa. Heitimme arpaa siitä, kuka sai olla kuningas. Kuningas kertoi kadunlakaisijalle mitä hänen piti tehdä. Kukaan ei halunnut olla kadunlakaisija, alistettu. Kadunlakaisijan odotettiin seuraavan kuninkaan pienintäkin käskyä, esimerkiksi siivota kuninkaan palatsi ja toimia hänen hevosenaan. Leikki toimi jonkin aikaa – kunnes kadunlakaisija teki vallankumouksen. Kun minusta tuli kuningas käytin punaista kakkupurkkia kruununa ja ruskeata vilttiä viittana, joskus vihreää. Vietin paljon aikaa peilin edessä – halusin olla niin kuninkaallinen kuin mahdollista.

Saadakseen kuninkaan audienssin Afrikassa (ja muuallakin), pitää olla yhteydessä kuninkaan lähipiiriin, esimerkiksi ministereihin, sihteereihin ja palvelijoihin. He välittävät tiedon kuninkaalle ja hän päättää, siitä toteutuuko tapaaminen sekä missä, milloin ja miten tämä tapahtuu. Joskus käy niin, että kuningas soittaa suoraan toiselle kuninkaalle ja valmistelee siten seuraavaa kuninkaallista audienssia. Jokaisella palatsilla on oma lakinsa ja useita protokollia, joita pitää seurata. Kun tapaan kuninkaan kumarran syvään. Kuninkaan puhuessa ja antaessa käskyjä vältetään suoraa katsekontaktia.

Olen kiinnostunut siitä kuvasta, jonka kuningas tahtoo välittää, miten kuningas haluaa tulla nähdyksi. Mitkä kuninkaalliset vallan merkit, ornamentit ja symbolit, joita hän haluaa näyttää. Sanotaan, että kuninkaallisessa valtikassa on salainen voima, joka määritellään kuninkaan asettuessa valtaistuimelleen. Kuninkaan palatsissa on usein kissaeläimiä esittäviä kuvia ja esineitä. Eläimiä, joiden ominaisuuksia kuningas mytologian mukaan kantaa.

Valokuvat on otettu Beninissä vuoden 2012 aikana. Kuninkaan vaikutusvalta vaihtelee suuresti, yksi kuningas voi hallita suuria alueita ja kymmenen palatsin perintöä, toinen kuningas taas hallitsee vain pientä kylää. Virallisesti kuninkaat menettivät perustuslaillisen valtansa yli sata vuotta sitten, mutta he ovat edelleen tärkeitä johtajia ja nauttivat kansan kunnioitusta.

——————————————————————————————————————-

När vi var små lekte vi kung och gatusopare. Vi drog lott om vem som fick vara kung. Kungen sade vad gatusoparen måste göra. Ingen ville vara gatusopare, den underkuvade. Gatusoparen förväntades följa kungens minsta order t.ex. städa kungens palats och vara kungens häst. Leken fungerade för en viss tid – så länge gatusoparen inte gjorde revolt.
När jag var kung använde jag en röd kakburk som krona och en brun filt som mantel, ibland en grön. Jag tog lång tid framför spegeln, för att bli så kungalik som möjligt.

För att få audiens med en kung i Afrika (och kungar i allmänhet) kontaktas människor i kungens närmaste omkrets, t.ex. ministrar, sekreterare och tjänare. Kungen informeras och beslutar om, var, när, hur och ifall ett möte sker. Efteråt händer det att en kung direkt ringer en annan kung och förbereder för nästa kungliga audiens. Varje palats har en egen lag och flera protokoll som behöver följas. När jag träffar kungen bugar jag djupt. Medan kungen talar och ger order, undviks direkt ögonkontakt.

Jag är intresserad av bilden kungen vill förmedla, hur kungen vill bli sedd. Vilka kungliga regalier, ornament och symboler han vill visa. Den kungliga spiran kungen bär sägs innehålla en hemlig kraft som bestäms när kungen installeras på tronen. I det kungliga palatset finns ofta bilder och föremål som föreställer kattdjur. Djur vars egenskaper kungen enligt mytologin har.

Fotografierna gjordes i Benin under år 2012. En kungs inflytande varierar kraftigt, en kung kan regera över stora områden och arvet av tio palats, medan en annan kung styr en mindre by. Kungarna förlorade officiellt sin konstitutionella makt för mer än hundra år sedan, men de fortsätter att vara viktiga ledare och inge respekt bland folket.
——————————————————————————————————————-

As children we played at kings and street sweepers. We would toss a coin to see who got to be king. The king told the street sweeper what he should do. Nobody wanted to be the street sweeper, subjugated. The street sweeper was expected to follow the kings every decree, for example clean the kings palace and to be the kings horse. The game worked for a time – until the street sweeper made a revolution. When I became king I used a red cake tin as a crown and a brown blanket or sometimes a green one as my cape. I spent a lot of time in front of the mirror – I wanted to be as royal as possible.

To be granted an audience in Africa (and in general) you have to be in contact with the inner circle of a king – ministers, secretaries and servants. The king is then informed and makes the final decision on will the audience be granted as well as where, when and how the audience will take place. Sometimes the king will call another king straight away and prepare for the next audience. Each palace has its own laws and numerous protocols that must be adhered to. When I meet the king I make a low bow. When the king speaks and give commands, eye contact must be avoided.

I am interested in the image the king wants to covey and how he wishes to be seen. Which regalia, ornaments and symbols he want to show. It is told that the kings sceptre holds secret powers that are defined when a king takes their throne. There are many representational images and objects of felines in the Kings palace. The powers of which the king carries, according to the King-mythology.

These photographs have been shot over a year (2012) in Benin. A kings influence varies greatly. A king can rule vast areas and tens of palaces, where another king may only rule over a small village. Officially the kings lost their constitutional power over a hundred years ago, but they are still important leaders and enjoy the obeisance of the people.

bamberg

Galleriassa on myös Afrikkabasaari
4.2 – 15.2.2014

Tuotteita Länsi- ja Itä-Afrikasta
mm. kankaita, koreja, koruja.
Galleria Jangvan Studiossa
Uudenmaankatu 4-6, sisäpiha
ti-pe 11-19, la-su 11-17
Vapaa pääsy

afrikka1